Glasgow, 1970-luku: nuorella pojalla kirja kädessä. Nyrkistä tulee siis aika pian. Ohjaaja Peter Mullan yhdistää raivokkaan jengikuvauksen, klassisen brittiläisen luokkatarinan ja nuoren toivon kehityskertomuksen sujuvasti. Elokuvaa kantaa viattoman näköisen Conor McCarronin häkellyttävä roolityö Jekyll ja Hyde -väritteisenä päähenkilönä. Sekä näyttelijänä että ohjaajana Venetsiassa, Cannesissa ja Torontossa palkittu Mullan varasi itselleen helvetillisen isähahmon osan tässä kolmannessa pitkässä elokuvassaan. Nuori John McGill saa huipputodistuksen ala-asteelta, mutta joutuu yläasteella kantamaan koulusta erotetun isoveljensä syntien taakkaa sekä raahaamaan mukanaan työväenluokkaisen taustansa myllynkiveä. Opettajien syrjintä ja alituisesti joka nurkalla leijuva väkivallan kirpeä katku ajavat nuorukaisen kirjojen parista opiskelemaan kaupunkiviidakon lakeja. John menestyy uudella urallaan ja nousee katujen yläluokkaan. Mullan ajaa kaasu pohjassa päin konflikteja. Elokuva nousee lentoon lopun yliluonnollisissa jaksoissa, ja tarjoaa omalla tavallaan vapauttavan tuomion päähenkilölleen. Neds on tekijöiden lyhennelmä sanoista Non-Educated Delinquents. Englannissa jengit ottivat tarinan omakseen: teattereissa puhkesi rähinöitä. McCarron palkittiin San Sebastianin festivaaleilla parhaana miesnäyttelijänä ja Englannissa vuoden tulokkaana.