Kukaan ei kuule heidän huutoaan. Kukaan ei saavu heidän avukseen. Tiivistunnelmainen kauhutrilleri käynnistyy, kun nuoren sairaanhoitajan Carolen (Zoé Félix) komennus Balkanilla päättyy. Hän lähtee kotimatkalle muiden kriisialueveteraanien kanssa kiihkeän positiivisen tunnelman vallitessa. Seurueen auto ohjataan kiertotielle keskellä metsää. Kohta avustustyöntekijät viruvat kaltereiden takana vailla tietoa huomisesta. Ainoa yhteys ulkomaailmaan ovat likaiset ja hirviömäiset itäeurooppalaiset punaniskat, joiden motiivit ovat hämärän peitossa – kunnes miehet eräänä päivänä kaivavat kirurginveitsensä esiin. Tunnelmaansa mestarillisesti kiristävässä kertomuksessa on Saw- ja Hostel-elokuvien shokkiryöpyksen sävyjä. Kerrontaa leimaa kuitenkin 2000-luvun ranskalaisen kauhuelokuvan uudelle aallolle ominainen karun tyylikkyyden taju. Kierroksia lisää kauniin Zoe Félixin huikea roolisuoritus: herkkyyttä hehkuvan naisen on turvauduttava kerta toisensa jälkeen vatsaa kouraisevan karmiviin äärikeinoihin. Itä-Euroopan metsien todellisten kauhujen kohtaaminen silmästä silmään vaatii uhrauksia ja voimakeinojen soveltamista, joiden rinnalla työskentely sotasairaalassa on silkkaa leikkiä.